Työkokeilu sopii terveydellisistä syistä henkilölle, jonka sairaus, vika tai vamma on heikentänyt tai uhkaa lähivuosina heikentää olennaisesti työ- tai opiskelukykyä. Kyse on ammatillisesta kuntoutuksesta, jonka tavoitteena on löytää terveydentilaan sopiva työ tai opiskeluala ennen kuin työkyvyttömyys ehtii vakiintua. Tässä artikkelissa käymme läpi, kuka voi hakea, miten prosessi etenee ja mitä työkokeilun jälkeen tapahtuu.
Milloin terveydellinen syy oikeuttaa työkokeiluun?
Terveydellinen syy oikeuttaa työkokeiluun silloin, kun asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen arvioidaan aiheuttavan lähivuosina olennaisen heikentymisen työ- tai opiskelukyvyssä ja ansiomahdollisuuksissa. Pelkkä diagnoosi ei yksin riitä, vaan kuntoutuksen on myös arvioitava johtavan sopivaan työhön tai opiskeluun.
Käytännössä terveydellinen peruste voi syntyä monella tavalla. Pitkäaikaissairaus, kuten tuki- ja liikuntaelinvaiva tai mielenterveyden häiriö, voi tehdä nykyisistä työtehtävistä mahdottomia, vaikka henkilöllä olisi runsaasti työkykyä jäljellä muunlaisissa tehtävissä. Työtapaturma tai ammattitauti voi yhtä lailla muuttaa tilanteen niin, että aiempi ammatti ei enää onnistu terveydellisistä syistä. Tällaisessa tilanteessa ammatillinen kuntoutus tarjoaa väylän selvittää, millainen työ vastaa muuttunutta toimintakykyä.
Työkokeilun tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan aina kokonaistilanteen perusteella. Ratkaisevaa on, johtaako kokeilu todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, siihen palaamiseen tai työelämään siirtymiseen. Työkokeilua ei myönnetä pelkästään tilanteen kartoittamiseksi, vaan sen taustalla on aina konkreettinen ammatillinen tavoite.
Kuka voi hakea työkokeiluun ja kenen kautta?
Kelan ammatilliseen työkokeiluun voi hakea kaksi pääryhmää: vähintään 30-vuotiaat, joilla on sairaus tai vamma, joka heikentää työ- tai opiskelukykyä olennaisesti, sekä 16–29-vuotiaat nuoret, joiden toimintakyky on olennaisesti heikentynyt. Hakemus tehdään Kelaan, ja sen voi lähettää OmaKelan kautta.
Hakemisessa käytettävä lomake riippuu iästä. Vähintään 30-vuotias hakee lomakkeella KU101 ja liittää mukaan lääkärin B-lausunnon. 16–29-vuotias hakee lomakkeella KU143, eikä lääkärinlausuntoa edellytetä. Käytännön hakuprosessi alkaa useimmiten lääkärin vastaanotolta, jossa arvioidaan kuntoutustarve ja kirjoitetaan tarvittava lausunto.
Kela järjestää ammatillista kuntoutusta erityisesti henkilöille, jotka eivät ole oikeutettuja työeläkelaitoksen kuntoutukseen, mutta Kelan työkokeiluun voi hakea myös silloin, kun työeläkekuntoutus olisi periaatteessa mahdollinen. Kohderyhmään kuuluvat niin työssäkäyvät, työttömät kuin opiskelijatkin, jos terveydellinen peruste täyttyy. Kuntoutus on hakijalle maksutonta, ja työkokeilun ajalta maksetaan Kelan kuntoutusrahaa. Meillä Härmän Kuntoutuksessa ammatillinen kuntoutus, mukaan lukien työkokeilu, on saatavilla Vaasan ja Mustasaaren toimipisteissämme.
Mitä eroa on Kelan ja TE-toimiston työkokeilulla?
Kelan työkokeilu on ammatillista kuntoutusta, joka edellyttää terveydellisen perusteen, kuten sairauden tai vamman aiheuttaman työkyvyn heikentymisen. TE-toimiston (nykyisin työvoimaviranomaisen) työkokeilu on työvoimapalvelu, johon ei tarvita lääkärinlausuntoa eikä diagnoosia, mutta johon vaaditaan ilmoittautuminen työnhakijaksi.
Kelan ammatillinen työkokeilu
Kelan työkokeilu uudistui vuoden 2025 alusta. Uudistuksen myötä työkokeilua ei enää järjestetä palveluntuottajan tiloissa tai työpajoilla, vaan aidossa työympäristössä. Asiakkaan tukena on koko prosessin ajan henkilökohtainen valmentaja. Kokonaiskesto on enintään viisi kuukautta, ja se sisältää enintään 45 kuntoutuspäivää. Kelan työkokeilussa maksetaan kuntoutusrahaa työkokeilun ajalta. Palvelu on suunnattu henkilöille, joiden sairaus tai vamma konkreettisesti rajoittaa työskentelyä.
TE-toimiston työkokeilu
TE-toimiston työkokeiluun voi päästä muun muassa silloin, kun alanvaihto on välttämätön terveydellisistä syistä tai rakennemuutoksen takia, kun on ollut pitkään poissa työmarkkinoilta tai kun harkitsee yrittäjyyttä. Terveydellinen syy voi siis olla perusteena myös TE-työkokeilulle, mutta diagnosoitu sairaus ei ole edellytys. Korvauksen maksaa sama taho kuin työttömänäkin ollessa, eli Kela tai työttömyyskassa. TE-työkokeilussa ei ole henkilökohtaista valmentajaa samalla tavoin kuin Kelan ammatillisessa työkokeilussa.
Lisäksi on olemassa työterveyshuoltolain mukainen työkokeilu omalla työpaikalla, joka on varhaisen vaiheen kuntoutusta. Se järjestetään yleensä henkilön omassa työpaikassa muutetuissa tehtävissä, ja Kela voi tukea sitä kuntoutusrahalla enintään kolmen kuukauden ajan. Tämä on erillinen kokonaisuutensa sekä Kelan ammatillisesta työkokeilusta että TE-työkokeilusta.
Miten lääkärinlausunto vaikuttaa työkokeiluun pääsyyn?
Lääkärin B-lausunto on pakollinen liite Kelan ammatillisen työkokeilun hakemukseen, kun hakija on täyttänyt 30 vuotta. Lausunto osoittaa, että sairaus tai vamma on asianmukaisesti todettu ja että se arvioidaan aiheuttavan olennaisen heikentymisen työ- tai opiskelukyvyssä. Lausunnon on oltava enintään vuoden vanha hakemuksen jättöhetkellä.
Lausunnosta tulee käydä ilmi tehdyt tutkimukset ja toimenpiteet sekä se, millä tavoin sairaus tai vamma rajoittaa työskentelyä fyysisen, psyykkisen tai sosiaalisen toimintakyvyn osalta. Kela tekee yksilöllisen päätöksen kuntoutuksen myöntämisestä lausunnon ja muun hakemuksen perusteella. Lausunto ei siis automaattisesti takaa myönteistä päätöstä, mutta ilman sitä hakemusta ei voida käsitellä.
Hakuprosessi kannattaa aloittaa lääkärin vastaanotolta, jossa käydään läpi kuntoutustarve ja tavoitteet. Hakemuslomakkeessa on hyvä avata tarkasti, mitkä sairaudet rajoittavat työtä tai arkea juuri tällä hetkellä. Lisätietoa hakeutumisesta löydät kuntoutukseen hakeutumisen ohjeistuksesta. Poikkeus lausuntovaatimukseen koskee 16–29-vuotiaita nuoria, jotka voivat hakea Kelan ammatillista kuntoutusta ilman todettua sairautta ja lääkärinlausuntoa, jos toimintakyky on olennaisesti heikentynyt.
Sopiiko työkokeilu mielenterveyden haasteisiin?
Kyllä, työkokeilu sopii mielenterveyden haasteisiin. Kelan ammatillinen kuntoutus, mukaan lukien työkokeilu, ei rajaudu fyysisiin sairauksiin, ja mielenterveyden häiriöt ovat yksi keskeinen peruste kuntoutukselle. Edellytyksenä on, että mielenterveyden haaste heikentää olennaisesti työ- tai opiskelukykyä ja että henkilöllä on riittävä toimintakyky sitoutua työpaikalla tapahtuvaan työskentelyyn.
Mielenterveysperusteiset työkyvyttömyyseläkkeet ovat kasvaneet erityisesti nuorilla aikuisilla, mikä tekee varhaisesta ammatillisesta kuntoutuksesta entistä tärkeämpää. Alan kokemus osoittaa, että ammatillisen kuntoutuksen käynnistäminen riittävän varhain voi tukea sekä toipumista että työelämäyhteyden säilymistä. Pitkä sairauspoissaolo lisää syrjäytymisen riskiä, ja Työterveyslaitoksen mukaan sopivasti mitoitettu työ ja asteittainen työhön paluu ovat keskeisiä keinoja tukea toipumista mielenterveyteen liittyvän sairauspoissaolon jälkeen.
Käytännön edellytys työkokeilulle on, että henkilön toimintakyky on riittävä aidossa työympäristössä työskentelyyn. Vakava akuutti psyykkinen kriisi tai täydellinen työkyvyttömyys voi väliaikaisesti estää osallistumisen. Tällaisessa tilanteessa ammatillinen kuntoutus on kuitenkin perusteltua suunnitella hyvissä ajoin, jotta se voidaan käynnistää heti, kun tilanne sen sallii.
Mitä tapahtuu työkokeilun jälkeen?
Työkokeilun päätteeksi laaditaan konkreettinen jatkosuunnitelma, joka sisältää ammatilliset tavoitteet, keinot niiden saavuttamiseksi sekä tarvittavat tukitoimet. Loppukeskustelussa arvioidaan, miten työkokeilulle asetetut tavoitteet toteutuivat ja mihin suuntaan ammatillinen polku jatkuu.
Jatkovaihtoehtoja on useita. Jos työkokeilun aikana löytyy sopiva ala, mutta työllistyminen vaatii vielä tukea, henkilö voi siirtyä työhönvalmennukseen, jonka tavoitteena on palkkatyöhön tai yrittäjyyteen työllistyminen. Työhönvalmennus kestää enintään 13 kuukautta ja sisältää henkilökohtaisen valmentajan tuen. Jos työkokeilun kautta ei löydy sopivaa työtä, voidaan selvittää mahdollisuudet koulutukseen tai, jos työ onnistuu vain osa-aikaisesti, osatyökyvyttömyyseläkkeeseen.
Kevan kokemusten perusteella ammatillinen kuntoutus vahvistaa pystyvyyden tunnetta ja näkymää omaan tilanteeseen, vaikka työllistyminen ei tapahtuisi välittömästi kuntoutuksen päätyttyä. Työkokeilun arvo on myös siinä, että se tuottaa selkeän ammatillisen suunnitelman ja konkreettisen kuvan siitä, millaisessa työssä henkilö pärjää terveydentilansa kanssa. Jos olet kiinnostunut työkokeilusta tai muusta ammatillisesta kuntoutuksesta, ota yhteyttä meihin ja selvitetään yhdessä sopiva reitti eteenpäin.