Härmän Kuntoutus

Saako ammatillisen kuntoutuksen aikana tehdä töitä?

Ammatillisen kuntoutuksen aikana voi pääsääntöisesti tehdä töitä, mutta tietyt ehdot on täytettävä. Tärkein periaate on, että työnteko ei saa haitata kuntoutuksen toteutusta eikä hidastaa opintojen etenemistä. Ansiotulot voivat myös vaikuttaa Kelan kuntoutusrahan määrään. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset työnteosta ammatillisen kuntoutuksen aikana.

Mitä rajoituksia työnteolla on ammatillisen kuntoutuksen aikana?

Ammatillisen kuntoutuksen aikana työnteolle ei ole ehdotonta kieltoa, mutta yksi keskeinen rajoite on selvä: työnteko ei saa haitata kuntoutuksen toteutusta. Jos ammatillinen kuntoutus on opintojen tukemista, opinnot eivät saa hidastua työssäkäynnin vuoksi. Kuntoutuksen tavoite, eli työkyvyn ylläpitäminen tai palauttaminen, on aina etusijalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ammatillinen kuntoutus on tarkoitettu työikäisille, joita sairauden tai vamman vuoksi uhkaa työkyvyttömyys tai heikentynyt ansiokyky. Kuntoutuksen tarkoitus on tukea työelämässä jatkamista tai sinne palaamista, joten työnteosta sopiminen on luonteva osa prosessia.

Kuntoutuspäivien aikaisista poissaoloista sovitaan aina työnantajan kanssa. Tarvittaessa myös työterveyshuolto osallistuu arviointiin siitä, onko kuntoutujalla edellytyksiä työskennellä kuntoutuspäivänä. Viime kädessä poissaoloista päättää työnantaja, ei Kela.

Miten ansiotulot vaikuttavat Kelan kuntoutusrahaan?

Ansiotulot voivat pienentää Kelan kuntoutusrahaa tai poistaa sen kokonaan. Jos palkkatulot vastaavat tai ylittävät aikaisemman vakiintuneen ansiotason, kuntoutusrahaa ei makseta lainkaan. Jos ansiot alenevat kuntoutukseen osallistumisen vuoksi mutta pysyvät yli puolessa vakiintuneesta tasosta, kuntoutusraha maksetaan puolitettuna osakuntoutusrahana.

Kuntoutusrahan suuruus perustuu kuntoutujan vuosituloihin eli 12 kalenterikuukauden ansioihin ennen kuntoutuksen alkamista. Kela saa palkkatiedot automaattisesti tulorekisteristä, joten tiedot päivittyvät ilman erillisiä toimenpiteitä kuntoutujalta. Kuntoutusraha on aina vähintään noin 800 euroa kuukaudessa, ja siitä maksetaan veroa normaalisti.

Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, Kela ohjaa kuntoutusrahan työnantajalle. Kuntoutujalle itselleen kuntoutusraha maksetaan silloin, kun kuntoutus on palkatonta tai se tapahtuu vuosiloman aikana.

Voiko kuntoutuksen aikana tehdä osa-aikatyötä?

Kyllä, osa-aikatyö on mahdollista ammatillisen kuntoutuksen aikana. Kela voi maksaa osakuntoutusrahaa tilanteessa, jossa kuntoutuja työskentelee osa-aikaisesti kuntoutuksen ohella. Osakuntoutusraha on puolet täydestä kuntoutusrahasta, ja se voidaan maksaa joko työnantajalle tai suoraan kuntoutujalle tilanteesta riippuen.

Työnantajalle osakuntoutusraha maksetaan, kun päivittäistä työaikaa on lyhennetty kuntoutuksen vuoksi vähintään 40 prosenttia ja työnantaja maksaa kuntoutuksen ajalta palkkaa. Jos työnantaja ei maksa palkkaa kuntoutuksen ajalta, Kela maksaa osakuntoutusrahan suoraan kuntoutujalle.

On hyvä huomata, että pelkkä työajan lyhentäminen ilman muita muutoksia ei oikeuta kuntoutusrahaan. Kelan työnantajaohjeiden mukaan työkokeilussa edellytetään, että työtehtäviä muutetaan olennaisesti tai työntekijä kokeilee kokonaan uutta työtä. Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena ei siis ole ainoastaan lyhentää työaikaa, vaan tukea laajempaa muutosta työssä tai opiskelussa.

Pitääkö työnteosta ilmoittaa Kelalle kuntoutuksen aikana?

Kyllä, muutoksista ansiotuloissa on ilmoitettava Kelalle viipymättä. Helpoin tapa ilmoittaa on OmaKela-palvelu, jossa valitaan ensin aihe, sitten kyseinen etuus ja muutostyyppi. Vaihtoehtoisesti voi soittaa Kelan kuntoutusasiakkaiden asiakaspalveluun.

Vaikka Kela saa palkkatiedot automaattisesti tulorekisteristä, kuntoutujan oma ilmoitus on silti tärkeä, jotta Kela osaa arvioida muutoksen vaikutuksen kuntoutusrahaan oikea-aikaisesti. Muutosten ilmoittamatta jättäminen voi johtaa liikamaksuihin, jotka peritään myöhemmin takaisin.

Jos kuntoutus on koulutusta, Kela seuraa opintojen etenemistä aktiivisesti: läsnäolotietoja, opintosuoritusten kertymistä ja valmistumistietoja. Jos opinnot hidastuvat merkittävästi, Kela pyytää selvityksen tilanteesta. Tilapäinen hidastuminen hyväksyttävästä syystä, kuten sairastuminen, ei automaattisesti katkaise tukea.

Miten työnantaja tai oppilaitos suhtautuu kuntoutukseen?

Työnantaja on keskeinen yhteistyökumppani ammatillisessa kuntoutuksessa. Kuntoutuksen aikaisista poissaoloista sovitaan aina työnantajan kanssa, ja neuvotteluissa keskitytään työkykyyn ja työhyvinvointiin sairauden sijaan. Tavoitteena on löytää järjestelyt, jotka tukevat sekä kuntoutumista että työn jatkumista.

Laki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa kuntoutuksen ajalta, mutta monissa työehtosopimuksissa on sovittu palkanmaksusta Kelan hyväksymän kuntoutuksen ajalta. Tällöin kuntoutusraha siirtyy automaattisesti työnantajalle. Kela ei voi paljastaa työnantajalle kuntoutuspäätöksen sisältöä ilman kuntoutujan suostumusta, sillä kyse on terveydentilaan liittyvistä tiedoista.

Oppilaitoksissa ammatillisen kuntoutuksen tukeminen edellyttää, että opinnot etenevät henkilökohtaisen opintosuunnitelman mukaisesti. Oppilaitos seuraa opintojen etenemistä ja puuttuu tarvittaessa poissaoloihin. Opiskelijan yksilöllinen tilanne, myös terveyteen liittyvät tekijät, voidaan huomioida henkilökohtaisessa osaamisen kehittämissuunnitelmassa.

Jos pohdit, minkälainen kuntoutus sopisi sinulle tai miten kuntoutukseen hakeutuminen käytännössä tapahtuu, asiantuntijamme Härmän Kuntoutuksessa auttavat sinua mielellään. Voit tutustua myös kuntoutuskursseihimme tai ottaa meihin yhteyttä suoraan.

Scroll to Top