Kiila-kuntoutus parantaa heikentynyttä työkykyä tarjoamalla ammatillisen kuntoutusprosessin, joka yhdistää yksilöllisen tuen, ryhmäkuntoutuksen ja tiiviin yhteistyön työnantajan sekä työterveyshuollon kanssa. Se on Kelan järjestämää ja osallistujalle maksutonta. Alla käymme läpi tärkeimmät kysymykset Kiila-kuntoutuksesta: kenelle se sopii, miten siihen haetaan, mitä se sisältää ja miten tuloksia seurataan.
Kenelle Kiila-kuntoutus on tarkoitettu?
Kiila-kuntoutus on tarkoitettu alle 67-vuotiaille työssä oleville henkilöille, kuten vakituisessa tai määräaikaisessa työsuhteessa oleville työntekijöille tai yrittäjille, joiden työkyky on sairauden tai vamman vuoksi olennaisesti heikentynyt tai joilla on todellinen riski työkyvyn heikkenemiseen lähivuosina. Kuntoutukseen voi hakeutua jo varhaisessa vaiheessa, ennaltaehkäisevästi.
Kaksi edellytystä on täytyttävä samanaikaisesti. Ensinnäkin jaksamisvaikeudet ja kuormittuneisuus vaarantavat olennaisesti työntekijän työkykyä sairauden tai vamman sekä elämäntilanteen ohella. Toiseksi Kelan Kiila-sivuston mukaan työpaikan ja työterveyshuollon omat toimet eivät ole riittäneet tukemaan työssä selviytymistä. Kuntoutus ei siis ole viimeinen vaihtoehto, vaan se toimii parhaiten silloin, kun ongelmat ovat vasta kehittymässä.
Kiila-kuntoutus sopii monenlaisiin tilanteisiin: fyysisiin sairauksiin, mielenterveyden haasteisiin tai näiden yhdistelmiin. Tärkeintä on, että henkilö on edelleen työelämässä ja tavoitteena on työssä jatkaminen. Kuntoutukseen ei tarvitse odottaa, kunnes tilanne on kriisiytynyt.
Miten Kiila-kuntoutukseen hakeudutaan?
Kiila-kuntoutukseen haetaan Kelan ammatillisen kuntoutuksen hakemuksella. Hakemuksen voi käynnistää asiakas itse, työterveyshuolto tai esihenkilö. Tarvittavat asiakirjat ovat Kelan KU101-hakemuslomake, ammatillinen selvityslomake KU200 (ei koske yrittäjiä) sekä lääkärin B-lausunto, josta käy ilmi työssä jaksamisen vaarantuminen.
Hakemus ja B-lausunto toimitetaan Kelaan joko sähköisesti OmaKelan kautta tai postitse. Kelan myöntämän yksilöpäätöksen jälkeen palveluntuottaja kokoaa kuntoutujista 3-6 henkilön ryhmän. Ryhmässä voi olla eri alojen ammattilaisia, joten oman alan erityiskurssia ei tarvitse odottaa.
Kiila-kuntoutusta on kahta päätyyppiä. Työnantaja, ammattiliitto tai ammattiyhdistys voi hakea omaa Kiila-kurssia koko henkilöstölle tai jäsenistölle. Yksittäinen työntekijä taas voi hakea ryhmämuotoiseen Kiila-yksilökuntoutukseen oma-aloitteisesti ilman työnantajan myötävaikutusta. Meillä Härmän Kuntoutuksella käynnistetään uusia ryhmiä vuoden mittaan sitä mukaa kuin hakemuksia saapuu, joten sopivaa aloitusajankohtaa ei tarvitse odotella pitkään. Lisätietoa hakeutumisprosessista löydät kuntoutukseen hakeutumisen sivultamme.
Mitä Kiila-kuntoutus sisältää käytännössä?
Kiila-kuntoutus on moniammatillinen prosessi, joka yhdistää yksilöllisen arvioinnin, ryhmäjaksot ja verkkokuntoutuksen noin 1-1,5 vuoden aikana. Sisältö rakentuu kahden pääteeman ympärille: ammatillinen teema käsittelee työhyvinvointia, työnhallintaa ja työnohjausta, kun taas terveysteema kattaa jaksamisen, terveyden ja elämänhallinnan kysymykset.
Kuntoutusprosessin rakenne
Prosessi alkaa kuntoutujan ennakkoyhteydenotolla ja alkutilanteen kartoituksella, johon kuuluu yksilöllinen avopäivä sekä työpaikkatapaaminen. Tämän jälkeen toteutetaan kolme ryhmäjaksoa, joissa on yhteensä 13 kuntoutuspäivää. Jaksojen välillä toteutetaan verkkokuntoutusta sekä yksilöllistä etävalmennusta 1-5 kertaa tarpeen mukaan. Kuntoutuspäivän kesto ryhmäjaksoilla on vähintään kuusi tuntia.
Yhteistyö ja omakuntoutus
Keskeinen osa prosessia on yhteistyötapaaminen, johon osallistuvat kuntoutujan lisäksi lähiesihenkilö ja työterveyshuollon edustaja. Tässä kokouksessa sovitaan konkreettisista muutoksista työpaikalla, kuten työn sisällön tai työolosuhteiden kehittämisestä. Kuntoutus päättyy päätöskeskusteluun noin kaksi kuukautta viimeisen ryhmäjakson jälkeen.
Verkkokuntoutus pitää prosessin liikkeessä jaksojen välillä: se sisältää vuorovaikutusta moniammatillisen tiimin kanssa, välitehtäviä, videoita ja kuntoutuspäiväkirjan. Tavoitteena on, että kuntoutumisen hyvät käytänteet juurtuvat osaksi arkea, ei vain kurssiviikkojen ajaksi. Toteutuksesta vastaa moniammatillinen työryhmä, johon voi kuulua esimerkiksi fysioterapeutti, psykologi, toimintaterapeutti ja työelämän asiantuntija.
Mikä ero on Kiila-kuntoutuksella ja muilla Kelan kuntoutusmuodoilla?
Kiila-kuntoutus on ammatillista kuntoutusta, joka on lakiin perustuva subjektiivinen oikeus kaikille myöntämisedellytykset täyttäville. Tärkein ero muihin Kelan kuntoutusmuotoihin on sen vahva työelämälähtöisyys: kuntoutus suunnitellaan nimenomaan työssä jatkamisen tukemiseksi, ja työnantaja sekä työterveyshuolto ovat aktiivisesti mukana prosessissa.
Kelalla on neljä kuntoutustehtävää: ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus, kuntoutuspsykoterapia ja harkinnanvarainen kuntoutus. Kiila kuuluu ammatilliseen kuntoutukseen. Ammatillinen kuntoutus, vaativa lääkinnällinen kuntoutus ja kuntoutuspsykoterapia ovat subjektiivisia oikeuksia, eli Kelan kuntoutusyrittäjien artikkelin mukaan ne on järjestettävä rahoituksen riittävyydestä riippumatta. Harkinnanvarainen kuntoutus sen sijaan on sidottu vuosittaiseen määrärahaan, mikä tarkoittaa, että esimerkiksi TULES-kurssille pääsy voi vaihdella vuosittain.
Toinen merkittävä ero on hakijajoukko. Kiila-kuntoutuksessa hakijana voi toimia myös työnantaja tai ammattiliitto koko henkilöstönsä tai jäsenistönsä puolesta. Muissa Kelan kuntoutusmuodoissa hakijana on pääsääntöisesti aina henkilöasiakas itse. Lisäksi Kiila-kuntoutus edellyttää aktiivista työsuhdetta tai yrittäjyyttä, kun taas osa muista kuntoutusmuodoista on avoinna laajemmalle joukolle.
Kuinka kauan Kiila-kuntoutus kestää ja mitä se maksaa?
Kiila-kuntoutusprosessi kestää 1-1,5 vuotta ja on osallistujalle täysin maksuton. Kela kustantaa kuntoutuksen kokonaisuudessaan, ja lisäksi kuntoutuja voi saada Kelalta kuntoutusrahaa ansionmenetyksen korvaamiseksi sekä korvauksia matkakuluista.
Kuntoutusraha on vähintään noin 32 euroa arkipäivältä, ja sen tarkka määrä riippuu kuntoutujan vuosituloista. Jos työnantaja maksaa palkkaa kuntoutuksen ajalta, Kela ohjaa kuntoutusrahan suoraan työnantajalle. Matkakulut korvataan omavastuun ylittävältä osalta. Kuntoutukseen voi kuulua myös majoitus, täysihoito sekä kylpylän ja kuntosalin vapaa käyttö, mikäli kuntoutus toteutetaan laitosmuotoisena.
Työnantajalle Kiila-kuntoutus on niin ikään maksuton: Kela kustantaa koko palvelun. Työnantajan panostus on käytännössä kuntoutujan työajan järjestely jaksojen ajaksi sekä sitoutuminen sovittuihin muutoksiin työpaikalla. Pitkällä aikavälillä kuntoutus hyödyttää myös organisaatiota, sillä se vähentää sairauspoissaoloja ja tukee henkilöstön pysymistä työelämässä.
Miten Kiila-kuntoutuksen tuloksia mitataan?
Kiila-kuntoutuksen tuloksia mitataan GAS-menetelmällä (Goal Attainment Scaling) sekä standardoiduilla toimintakykymittareilla. GAS-menetelmässä kuntoutuja ja moniammatillinen tiimi määrittelevät yhdessä yksilölliset tavoitteet kuntoutuksen alussa, ja niiden toteutumista arvioidaan viisiportaisella asteikolla kuntoutuksen edetessä ja päättyessä.
Kelan palvelukuvauksen mukaan pakollisina mittareina käytetään muun muassa masennusoiremittaria ja elämänlaatumittaria, jotka toteutetaan sekä kuntoutuksen alussa että lopussa. Palveluntuottaja toimittaa tulokset Kelaan. Tämä tekee edistymisestä näkyvää ja vertailukelpoista, vaikka tavoitteet olisivatkin laadullisia.
Kuntoutusprosessi päättyy päätöskeskusteluun, johon osallistuvat kuntoutuja, moniammatillisen tiimin edustaja, lähiesihenkilö ja työterveyshuolto. Tarkoituksena on koota saavutetut tulokset ja varmistaa, että jatkosuunnitelmat ovat selkeät ja tuki jatkuu myös kuntoutuksen päättymisen jälkeen. Jyväskylän yliopiston tutkimuksen mukaan palvelun koettu oikea-aikaisuus ja yksilöllinen tuki ovat keskeisiä tekijöitä myönteisten tulosten saavuttamisessa.
Kiinnostaako Kiila-kuntoutus? Tutustu ammatillisen Kiila-kuntoutuksen esitteisiin tai ota yhteyttä meihin yhteystietojemme kautta, niin kerromme lisää sopivimmasta vaihtoehdosta juuri sinulle.