Kiila-kuntoutus on Kelan järjestämää ammatillista kuntoutusta, joka on tarkoitettu työsuhteessa oleville tai yrittäjille, joiden työkyky on heikentynyt tai uhkaa heikentyä olennaisesti sairauden vuoksi. Se on ennaltaehkäisevä ja varhaisen tuen väline, ei viimeinen keino, kun muut tukitoimet on jo kokeiltu. Tässä artikkelissa käymme läpi, kenelle Kiila-kuntoutus sopii, mitä se sisältää, kuka sen maksaa ja miten siihen haetaan.
Kenelle Kiila-kuntoutus on tarkoitettu?
Kiila-kuntoutus on tarkoitettu alle 67-vuotiaille työsuhteessa oleville tai yrittäjille, joiden sairaus on jo heikentänyt työkykyä tai joiden arvioidaan menettävän merkittävästi työ- ja toimintakykyään lähivuosina. Kuntoutukseen voi hakea myös silloin, kun tilanne ei vielä ole kriittinen, mutta kuormittuneisuus tai sairausoireet vaarantavat selviytymistä työssä.
Kiila-kuntoutus sopii sinulle, jos seuraavat asiat toteutuvat samanaikaisesti:
- Olet työsuhteessa tai toimit yrittäjänä.
- Sairaus tai vamma vaikeuttaa työskentelyä tai uhkaa tehdä niin lähitulevaisuudessa.
- Työpaikan ja työterveyshuollon tarjoamat tukitoimet eivät ole riittäneet.
- Tarvitset asiantuntija-apua työssä jaksamiseen, työnhallintaan tai elämänhallintaan.
Kuntoutukseen johtavia merkkejä voivat olla esimerkiksi heikentynyt työsuoritus, lisääntyneet poissaolot tai pahenevat sairausoireet työn lomassa. Tärkeää on huomata, että kuntoutussuosituksen voi saada myös perusterveydenhuollosta tai yksityislääkäriltä, jos et kuulu työterveyshuollon piiriin.
Miten Kiila-kuntoutus eroaa muista Kelan kuntoutusmuodoista?
Kiila-kuntoutus on ammatillista kuntoutusta, joka on työntekijän subjektiivinen oikeus. Toisin kuin harkinnanvarainen kuntoutus, jota myönnetään määrärahojen puitteissa, ammatillinen kuntoutus on järjestettävä rahoituksen riittävyydestä riippumatta. Kiila kohdistuu nimenomaan työssä oleviin, kun taas harkinnanvarainen kuntoutus voi koskea myös työelämän ulkopuolella olevia.
Kiilalla on kolme erityispiirrettä, jotka erottavat sen muista Kelan kuntoutusmuodoista:
- Kolmikantayhteistyö: Kuntoutukseen osallistuvat työntekijän lisäksi hänen lähiesihenkilönsä ja työterveyshuollon edustaja. Työnantaja sitoutuu toteuttamaan sovitut muutokset myös työpaikalla.
- Hakemistapa: Kiila-kursseja hakee tyypillisesti työnantaja, ammattiliitto tai -yhdistys, ei työntekijä itse. Poikkeuksena on Kiila-yksilökuntoutus, johon työntekijä voi hakea itsenäisesti.
- Kohderyhmä: Kuntoutus on suunnattu yksinomaan työsuhteessa oleville tai yrittäjille, ei esimerkiksi työttömille tai eläkkeellä oleville.
Kiila syntyi osittain korvaamaan aiemmat TYK- ja ASLAK-kuntoutukset, joista luovuttiin. Se tuo mukanaan aiempaa vahvemman painotuksen varhaiseen puuttumiseen ja yksilölliseen räätälöintiin. Lomakkeisto eroaa myös harkinnanvaraisesta kuntoutuksesta: Kiilassa käytetään lomaketta KU101, kun taas harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa käytetään lomaketta KU132.
Mitä Kiila-kuntoutus sisältää käytännössä?
Kiila-kuntoutus on moniammatillinen, ryhmämuotoinen prosessi, joka kestää yleensä vuodesta puoleentoista vuoteen. Se sisältää alkutilanteen kartoituksen, ryhmäjaksoja, yksilöllistä etävalmennusta jaksojen välillä sekä päätöskeskustelun. Kuntoutus suunnitellaan aina yksilöllisesti, ja sen toteutukseen osallistuu moniammatillinen tiimi.
Kuntoutusprosessin rakenne
Meillä Härmän Kuntoutuksella Kiila-kuntoutusprosessi koostuu yhdestä yksilöllisestä avokuntoutuspäivästä ja 13 ryhmämuotoisesta kuntoutuspäivästä, jotka toteutetaan kolmessa jaksossa. Jaksojen välissä järjestetään verkkokuntoutusta sekä yksilöllistä etävalmennusta yhdestä viiteen kertaa tarpeen mukaan. Ryhmäkoko on kolmesta kuuteen kuntoutujaa yksilöpalvelussa ja viidestä kahdeksaan kurssilla.
Kuntoutuksen sisältö
Kuntoutuksen sisältö rakentuu kahden pääteeman ympärille: ammatillinen teema kattaa työhyvinvoinnin, työnhallinnan ja työnohjauksen, kun taas terveysteema käsittelee jaksamista, elämänhallintaa ja fyysistä sekä psyykkistä hyvinvointia. Käytännössä kuntoutuspäivät sisältävät asiantuntijaluentoja, ryhmäkeskusteluja, ohjattua liikuntaa ja henkilökohtaista valmennusta. Ravitsemus, uni ja arjen kuormitustekijät ovat keskeisiä aiheita.
Moniammatilliseen tiimiin kuuluu tavallisesti lääkäri, fysioterapeutti ja työelämän asiantuntija sekä tarvittaessa ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti tai sosionomi. Yhdellä ryhmäjaksolla järjestetään yhteistyötapaaminen lähiesihenkilön ja työterveyshuollon kanssa, ja myös päätöskeskusteluun osallistuvat nämä tahot. Kuntoutusjaksoihin sisältyy pääsääntöisesti majoitus täysihoidolla.
Kuka maksaa Kiila-kuntoutuksen?
Kiila-kuntoutus on osallistujalle maksuton. Kela kustantaa kuntoutuksen, majoituksen ja täysihoidon kokonaisuudessaan. Kuntoutuspäiviltä voi lisäksi hakea Kelalta kuntoutusrahaa, jonka suuruus määräytyy vuositulojen mukaan. Myös kuntoutukseen liittyvät matkat korvataan.
Palkan osalta tilanne vaihtelee: laki ei velvoita työnantajaa maksamaan palkkaa kuntoutuksen ajalta, mutta asiasta on voitu sopia työehtosopimuksessa tai työnantajan ja työntekijän kesken. Jos työnantaja maksaa palkan, kuntoutusraha ohjataan työnantajalle. Jos kuntoutus on palkatonta, kuntoutusraha maksetaan suoraan työntekijälle. Kuntoutusraha on haettava Kelalta kuuden kuukauden kuluessa.
Miten Kiila-kuntoutukseen haetaan?
Kiila-kuntoutukseen on kaksi hakureittiä sen mukaan, hakeeko kurssia työnantaja vai hakeutuuko työntekijä itse yksilökuntoutukseen. Molemmissa tapauksissa tarvitaan lääkärin B-lausunto ja Kelan lomake KU101. Lisäksi täytetään yhdessä esihenkilön kanssa lomake KU200, jossa selvitetään ammatillinen tilanne. Yrittäjät eivät täytä KU200-lomaketta.
Reitti 1: Kiila-kurssi työnantajan tai ammattiliiton kautta
Työnantaja, ammattiliitto tai -yhdistys hakee Kiila-kurssia Kelan asiointipalvelussa Suomi.fi-tunnistuksella. Kun kurssi on hyväksytty ja julkaistu, työntekijä voi etsiä sen Kelan kuntoutuskurssihausta hakusanalla ”Kiila” ja jättää oman hakemuksensa. Kursseja voi hakea ympäri vuoden tarpeen mukaan.
Reitti 2: Kiila-yksilökuntoutus omin päin
Jos sopivaa kurssia ei löydy tai työnantaja ei ole hakenut kurssia, voit hakea Kiila-yksilökuntoutukseen itsenäisesti, myös työterveyshuollon tai esihenkilön ehdotuksesta. Yksilökuntoutuksia ei julkaista Kelan kuntoutuskurssihaussa, joten palveluntuottaja tiedottaa hakijalle ryhmien aikatauluista suoraan. Me Härmän Kuntoutuksella käynnistämme uusia yksilöryhmiä vuoden mittaan sitä mukaa kuin hakemuksia saapuu, ja kuntoutusta järjestetään sekä Mustasaaressa että Ylihärmässä.
Hakemus liitteineen toimitetaan OmaKelassa sähköisesti tai postitse. Sähköinen asiointi on nopeampi vaihtoehto. Löydät lisätietoa hakuprosessista ja B-lausunnosta kuntoutukseen hakeutumisen sivultamme tai tutustumalla Kiila-kuntoutuksen esitteisiin. Jos sinulla on kysyttävää, olemme mielellämme apuna, ota yhteyttä yhteystietojemme kautta.